Joulu on kohta ovella, samoin sen viettoon liittyvät keskustelut. Voiko esimerkiksi kouluissa pitää joulujuhlia ja jos voi, niin minkälaisia? Pitkän joulutradition alle monelta hautautuu se, mistä joulun vietossa ytimeltään on kyse. Aika usein, liian usein, törmää sellaisiin kommentteihin, että ”pitääkö kirkon sekaantua nyt jouluunkin. Uskonto pois joulusta!” No, joulun ydinsanoma on Jeesuksen syntymä, vaikka se meinaakin monelta unohtua. Joulun viettoon liittyy monenlaisia kristillisiä elementtejä. Entä jos ne jätetään pois, niin mitä jää?
No, silloin pitäisi poistaa joulukuusi (tai vastaava), tähti, seimi, kynttilät, enkelit, lahjat ja varmaan paljon muutakin. Nuo tulivat ensimmäisenä mieleen. Seuraava teksti on poimittu verkkosivuilta ja lienee useimmille tuttu.
Joulukuusi on yksi joulun tärkeimmistä symboleista. Se viittaa paratiisin elämänpuuhun ja on lujuuden, uskollisuuden ja kukoistuksen vertauskuva. Kuusi vakiintui suomalaiskotien joulukoristeeksi 1800-luvun lopulla. Aikoinaan joulupuun ei tarvinnut olla vain kuusi vaan tarkoitukseen sopivat muutkin ikivihreät puut, kuten mänty tai kataja.
Joulukuusen koristeissa pallot ovat korvanneet ennen vanhaan koristeina käytetyt omenat ja muut hedelmät. Molemmat symboloivat paratiisin elämänpuun hedelmiä. Ennen kuin värikkäitä pallokoristeita oli tarjolla, hedelmiä saatettiin kääriä myös hopean- tai kullanvärisiin papereihin. Joulukuusenkoristeiden on myös sanottu viittaavan joulun lahjoihin.
Ikkunaan tai kuusen latvaan ripustettava tähti muistuttaa joulutähdestä, joka loisti seimen yllä. Koriste viittaa myös tietäjiin, jotka tähti johdatti Jeesus-lapsen luokse. Kuusisakaraisessa tähdessä on yleensä ristikkäin kaksi tasakolmiota, jotka viittaavat kolmiyhteiseen Jumalaan ja Jeesuksen jumaluuteen. Kahdeksansakarainen tähti taas symboloi syntymää ja uutta elämää.
Katosta roikkuva olkikoriste, kuten muutkin olkikoristeet, voivat viitata sekä Betlehemin seimen olkiin että vanhaan tapaan, jolloin jouluksi tuotiin olkia tupaan. Nimi himmeli itsessään juontuu germaanisten kielten sanasta taivas. Perinnekoristeen on sanottu kuvaavan myös Betlehemin tähteä.
Kynttilät tuovat jouluna valoa kaikkialle: kuuseen, joulupöytään ja hautausmaille. Palava kynttilä on elämän, kuolemattomuuden ja rukouksen symboli. Myös muilla jouluvaloilla on sama merkitys.
Enkelit julistavat joulun ilosanomaa. Enkeleitä on käytetty aikoinaan myös Suomessa joulukuusen latvassa ennen kuin tähti korvasi tämän käytännön 1900-luvun alkupuolella.
Lahjoja on toki annettu kautta aikojen. Joulun lahjat viittaavat sekä tietäjien Jeesukselta antamiin lahjoihin, että myöhemmin Pyhään Nikolaukseen, joka tunnettiin hyväntekijänä 300-luvulla. Hän mm. antoi köyhille lahjoja. Hänestä sai alkunsa tarina joulupukista.
