TÄRKEITÄ HETKIÄ SAAPASTOIMINNASSA

Olimme muutama viikko sitten saapasleirillä Porkkalassa. Keskustelimme lauantai-iltana jokaisen saapasuran merkittävistä hetkistä. Kukin joutui valitsemaan vain yhden itselleen tärkeän muiston, jonka sitten jakoi muille. Valinta ei ollut kaikille helppo, koska merkittäviä muistoja oli joillakin valtava määrä. Muistojen kirjo ulottui saapaspäivystyksistä matkakokemuksiin ja monenlaisten tapahtumien osallistumiseen liittyviin kokemuksiin.

Oli koskettavaa ja liikuttavaakin kuunnella muiden kertomuksia ja samalla muistella itse kyseisiä tapahtumia ja omia tunnekokemuksia niihin liittyen. Monen kokemukset olivat hyvin samankaltaisia. Hyvin selväksi tuli myös se valtava muistojen ja kokemusten määrä, joka tälle lähes 37 vuoden saapasmatkalle sisältyy. Käy saapastoiminnalle Itä-Helsingissä miten tahansa tulevaisuudessa, niitä muistoja ja ainutkertaisia kokemuksia ei kukaan voi meiltä poistaa. Ne seuraavat mukanamme aina hamaan loppuun saakka.

Itselläni on mielessä valtava määrä moninaisia myönteisiä muistikuvia. Toki myös niitä ei niin myönteisiä tapahtumia ja tilanteita mahtuu tälle ajanjaksolle. Keskityimme kuitenkin pääasiassa niihin positiivisiin asioihin. 

Ilolla muistelen esimerkiksi vuoden 1994 kolmen viikon matkaa Euroopassa saapasautolla. Leirintäalueella yöpymiset, yhdessä kokkailut ja Riemukaaren kiertäminen Pariisissa lukemattomien muiden autojen keskellä pysyvät mielessäni ikuisesti.

Riemuvuoden 2000 kahden viikon kiertomatka Keski-Euroopassa on vahvasti mielessä sekä pitkien ajomatkojen, mielenkiintoisten kohteiden että myös majapaikan etsimiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Suunnitelmat eivät aina toteutuneet toiveiden mukaisesti. 

Yhteiset liikuntasuoritukset ovat myös jääneet monen mieleen. Soudimme kirkkoveneellä 65 kilometriä Sulkavan souduissa. Se oli raskas urakka, mutta lopussa koitti suuri tyytyväisyys, kun pääsimme yhdessä maaliin kuuden ja puolen tunnin uurastuksen jälkeen. Osa soutajista tosin nostettiin sen jälkeen pois veneestä puoli-istuvassa asennossa.

Toinen mieleen jäänyt urheilu-urakka oli Norsupallon MM-kisat kahteen eri otteeseen. Ehdotuksestani puimme päälle hassut peliasut, joista meitä kiiteltiin muiden joukkueiden taholta. Ne todennäköisesti jäivät sekä meidän että varmaan monen muunkin paikalla olleen mieleen. Ensimmäisellä kerralla hävisimme kaikki ottelut, seuraavana vuonna onnistuimme voittamaan yhden. Parasta oli kuitenkin yhdessä koettu mukava seikkailu.

Kerran olimme myös Suolentiksen mm-kisoissa. Lentiksessä ei onni eikä osaaminen ollut ihan huipussaan, mutta saimme sentään sivulajissa joukkoomme yhden maailmanmestarin. Lajina oli suohuutaminen.

Muutaman päivän matka Saarenmaalle oli mukava. Ajoimme perille saapasautolla ja yhdellä pienemmällä henkilöautolla. Mielenkiintoisia nähtävyyksiä oli paljon ja seura oli totutusti mukavaa. Matkan varrella ylitimme joen, jonka kyltissä luki Kasari jõgi. Sen äärellä otettiin itsestäni kuva. Jälkikäteen kuvan nimikyltti muokattiin nimellä Kasari Juha

Tunisian matkalta 2006 mieleen ovat jääneet sekä Lordin Eurovisiovoitto, jota seurasimme hotellin takapihalta, että taksimatka, jossa onnistuimme tinkimään kuljettajan pyytämää hintaa ylöspäin. Tämä toki johtui väärinymmärryksestä, mutta jäi mieleen hauskana yksityiskohtana.

Vietimme keväällä 2011 viikon Toscanassa Firenzen lähistöllä vanhan linnan kupeessa. Upea maisema, junamatkat Firenzeen ja päivämatka Pisaan jäivät monille elävästi mieleen. Myös Sienan keskusta oli kokemisen arvoinen, vaikkakin jälkikäteen sieltä tuli ikävä muisto sakkolapun muodossa. Yhteiset illanvietot lähensivät meitä toisiimme. Viimeinen ruokailu paikallisessa ravintolassa oli juhlallinen ja erityisen tunnelmallinen kokemus hyvine ruokineen ja viineineen. Moni muistaa sen, että laskun loppusumma oli 666 €, jota tarjoilija kovasti anteeksi pyyteli.

Ulkomaan matkoista huippu lienee ollut kymmenen päivää eteläisen Karibian saarella syksyllä 2016. Paikka oli itselleni rakas ja tuttu. Olimme varanneet huvilan käyttöömme samalla tavoin kuin Toscanassa. Uima-allas meren rannalla oli useimpien suosikkipaikka numero yksi. Siellä tuli vietettyä paljon aikaa. Joku kommentoikin, ettei unohda koskaan sitä onnellisuuden tunnetta, joka tumman taivaan alla lämpimässsä tropiikin säässä altaassa lilluessa mielen valtasi. Toinen matkaan liittyvä mieleen jäänyt kokemus oli ukkosmyrsky matkan loppupuolella. Se säväytti. Hotellin aula tulvi vettä. Yhteenvetona tärkeintä tuosta matkasta itselleni oli se, että sain näyttää kyseisen paikan saapaslaisille ja jakaa jotain itselleni merkittävää.

Monelle ne tärkeät hetket liittyvät Saappaan varsinaiseen ydintoimintaan eli päivystyksiin ihmisten parissa. Joku kertoi, kuinka pitkä keskustelu ahdistuneen nuoren aikuisen kanssa Provinssissa oli jäänyt mieleen, varsinkin kun nuori oli sen jälkeen lähtenyt helpottuneena pois.

Joku halusi mainita koulujen päätöspäivän päivystyksen. Sen tapahtumat ovat yhä elävästi mielessä. Se, että on voinut olla avuksi hädän keskellä, auttaa itseään jaksamaan paremmin omissa elämän haasteissa.

Lista olisi kovin pitkä, siksi on turha lähteä niitä kaikkia tärkeitä kokemuksia luettelemaan. Leirillä mukana olleita oli viitisentoista. Jos saman kysymyksen esittäisi koko saapasryhmäläisillemme, luettelo täydentyisi ja monipuolistuisi, mutta todennäköisesti olisi samansuuntainen. 

Jos en olisi ollut mukana tässä mielestäni merkittävän tärkeässä toiminnassa, olisin aivan varmasti aika paljon köyhempi kokemusmaailmaltani. Uskon, että moni vapaaehtoinenkin voisi omalta kohdaltaan todeta samalla tavoin.

Ihminen oppii kokemastaan elämästä, ehkä jopa viisastuu. Uskon, että saapastoiminnan kautta on jokainen saanut itselleen ainutlaatuisia kokemuksia. Elämä näyttäytyy monesti kovin toisennäköisenä saaapaspäivystyksissä siellä kohdattujen nuorten elämäntarinoiden kautta.

Usein nostetaan esille se, kuinka saapastoiminnan keskiössä on nuorten kohtaaminen ja eritoten niiden auttaminen, jotka ovat avun tarpeessa. Näin toki on, mutta yleensä unohduksiin jää se, kuinka merkittävästä asiasta on kyse myös vapaaehtoisen kannalta. Elämään sisältöä tuovat merkitykselliset kokemukset, pitkäaikaiset ystävyydet, jopa elämänkumppanuudet, yhteinen arvomaailma ja  elämän ajatusten jakaminen. Ne kaikki ovat vahvasti läsnä saapastoiminnassa oman kokemukseni mukaan. Kyse on siis useimpien kohdalla paljon isommasta asiasta kuin harrastuksesta. Tällä en halua mitenkään väheksyä harrastustoimintaa.