Jokaisen elämässä on sekä hyvää että pahaa. Sen jokainen hyvin tietää ja voi allekirjoittaa. Monesti voi kuitenkin tuntua siltä, että asiat eivät ole jakaantuneet tasan eri ihmisten kesken. Omalle kohdalle sattuu ehkä enemmän vastoinkäymisiä kuin jollekin muulle. Voi näyttää siltä, että olet saanut huonot pelikortit elämään. No, se voi olla totta tai ehkä subjektiivisen näkökulman vääristämää. Joka tapauksessa kyseiseen asiaan et juurikaan voi vaikuttaa. Annetuilla korteilla on pelattava. Olennaista on se, miten käytät elämän pelikorttejasi. Voit jäädä itkemään huonoa onneasi. Se voi joskus olla ihan hyvä ajatus. Oman pahan mielen purkaminen yleensä helpottaa, jos sinulla on kokemus elämän kaltoin kohtelusta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Se voi myös auttaa huomaamaan, mitkä asiat ovat pielessä ja sitä kautta näkemään ulospääsymahdollisuuksia. Samalla siinä on kuitenkin suuri vaara tyytymättömyyden, katkeruuden ja pahoinvoinnin kasvuun. Se voi lamauttaa, johtaa itsesäälissä ja toivottomuudessa vellomiseen.
Jos syvennyt hetkeksi pohtimaan elämääsi, huomaat, että siinä on asioita, joista voit olla iloinen tai jopa onnellinen. Usko tai älä. Näin on meidän jokaisen kohdalla. Tärkeintä on se, mihin me kiinnitämme huomiomme ja keskitymme elämässämme.
J.K. Paasikiven ajatus siitä, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, on järkevää. Sama asia todetaan myös tutussa rukouksessa: Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. On asioita, joille emme voi mitään ja toisaalta on asioita, joille voimme tehdä jotakin. Niiden suhteen, joille emme voi mitään, voimme kuitenkin päättää, miten niihin asennoidumme. Se on avainasemassa onnellisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Melankolian maassa, joka Suomi monen mielestä on, ei ole kuitenkaan aina helppo löytää asioihin positiivista näkökulmaa.
Meillä on erilaisia mentaalisia vahvuuksia ja temperamentteja. Ne säätelevät sitä, kuinka reagoimme yllättäviin tilanteisiin. On paljon esimerkkejä siitä, kuinka elämässään aivan samanlaiseen kriisitilanteeseen joutuneet yksilöt reagoivat täysin eri tavoin. Toiset selviytyvät, toisilla on ylivoimaisia vaikeuksia päästä kokemuksensa yli. Kuinka paljon kyse on genetiikasta, kuinka paljon omassa perhepiirissä oppimistamme tavoista suhtautua elämässä vastaan tuleviin asioihin? En osaa sanoa. Joka tapauksessa molemmilla on merkitystä.
Vaikka olisit saanut perintönä huonon selviytymisen geenit, voit oppia suhtautumaan asioihin uudella tavoin. Voit oppia näkemään eri värisävyjä niissä asioissa, jotka aikaisemmin olivat vain mustia. Voit löytää hyvää niissä tapahtumissa, joissa aikaisemmin koit vain elämän potkivan sinua päähän. Voit oppia näkemään toivoa sellaisissa tilanteissa, joissa aikaisemmin näit vain toivottomuutta. Kyse on hitaasta, mutta mahdollisesta muutoksesta. Jos vain itse sitä haluat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti