perjantai 25. maaliskuuta 2022

OLEN PAHOLAINEN - VUOROVAIKUTUKSEN HAASTEITA

Vaimolleni osui vuosia sitten kohdalle koominen tilanne. Hän oli vaateostoksilla ja valitsi itselleen alennuksessa olevan tuotteen. Hän meni kassalle maksamaan, mutta huomasi vasta maksun jälkeen, ettei ollutkaan saanut luvattua alennusta. Hän meni takaisin ja huomautti asiasta. Kassalla ollut maahanmuuttajataustainen nainen vastasi hänelle ”olen paholainen”, tai ainakin siltä se kuulosti. Todennäköisesti tarkoitus oli sanoa, että ”olen pahoillani”, mutta suomenkielen lausuminen ei osunut vielä ihan kohdalleen. Vaimoni kertoman mukaan hänen teki mieli vastata, että ”ei se mitään, minä olen pappi”.


Vuorovaikutuksessa on kyse aina kahden tai useamman ihmisen välisestä kommunikaatiosta, joka pohjautuu ihmisten omaan elämänkokemukseen ja elämisen kulttuuriin. Ne voivat olla hyvin erilaisia. Tapa kommunikoida voi olla täysin erilainen. Siksi itsensä selkeästi ilmaiseminen ja toisaalta valmius ennakkoluulottomaan kuunteluun on avainasemassa. 


Usein molemmille sopiva vuorovaikutus voi löytyä eikä näin ollen siinä ole ongelmia. Eteen voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa jomman kumman henkilön elämäntilanne tai tunnemaailma on siinä tilassa, että se asettaa haasteita löytää keskinäinen ymmärrys.


Olen saapaskoulutuksessa tuonut vuorovaikutusasioita esille seuraavalla tavalla: (En muista, mistä kirjasta tuon viestinnän jaon olen poiminut.) 


Viestintä voidaan jakaa esim. kahteen pääluokkaan (muitakin tapoja toki on):


Verbaalinen viestintä, esimerkiksi ”olen iloinen tästä lahjasta!” tai ”en pidä jazz-musiikista”


Nonverbaalinen viestintä, sisältäen

  • ilme- ja elekielen: äänensävyt, asennot, puheen rytmitys, painotukset, 
  • tekojen kielen: toimintamme, tekomme, suoritukset. Esim. lahjan antaminen, yllätysvierailu, tiskaaminen…
  • esinekielen: materiaalinen ympäristö, kodin ja työpaikan kalustus, värisävyt ilmaisevat minusta jtkn. Vaatetus on monipuolinen ilmaisu, koska sitä voi vaihdella helpommin kuin huonekaluja.
  • sosiaaliseen kielen, johon kuuluu liittyminen toisiin tai eristäyminen, paikanvalinnat, samojen ihmisten ryhmittyminen toistuvasti lähekkäin istumaan ja parinmuodostus.
  • kehon kielen: kehon tuntemukset ja reaktiot. Esim. istuminen jäykästi tuolin reunalla, punastuminen, kalpeneminen, pulssin vaihtelut, säryt ja sairaudet 


On hyvä ymmärtää, että viestimme itsestämme koko ajan toisille. Samalla tulkitsemme  toisia oman elämänkokemuksemme pohjalta. On hyvä tiedostaa, että siinä on aina suuri mahdollisuus mennä vikaan.


Itse ajattelen, että yksinkertainen tapa viestittää on opetella käyttämään MINÄ-viestejä. MINÄ-viestit kertovat siitä, miten tunnen ja miten toisen ihmisen käyttäytyminen vaikuttaa minuun. Niitä ei voi väittää vääriksi, koska ne ovat omia kokemuksiani.


Vastakohtana ovat SINÄ-viestit, jotka määrittelevät toisen ihmisen, syyllistävät ja herättävät vastustusta. Ne lokeroivat, riippumatta siitä, onko viestien tarkoitus olla kielteisiä tai myönteisiä.


Esimerkkejä:

  • olet laiska (SINÄ-viesti)
  • et imuroinut eilen (MINÄ-viesti)
  • olet hyvä soittamaan kitaraa (SINÄ-VIESTI)
  • tykkään kuunnella sun kitaran soittamista (MINÄ-viesti)
  • Olet auttavainen ihminen (SINÄ-viesti)
  • musta oli kiva, kun autoit minua kantamaan ostoskasseja (MINÄ-viesti)
  • Olet hyvä ihminen (SINÄ-viesti)
  • arvostan sitä, kun sulla on aikaa kuunnella mun juttuja (MINÄ-viesti)

Itse koen, että on huomattava ero siinä, miltä tuntuu vastaanottaa sinä-viestejä verrattuna minä-viesteihin. En tiedä, oletko samaa mieltä?


Vuorovaikutustilanteissa on monenlaisia esteitä toistemme ymmärtämiselle. Ensinnäkin oma jaksamistasomme. Jos olen kovin väsynyt tai ajatukseni pyörivät muissa asioissa, en pysty paneutumaan toisen kuunteluun samalla tavoin kuin jossain muussa tilanteessa. Ehkä toivon tilanteen menevän nopeasti ja vaivattomasti ohi. Samalla kynnykseni provosoida tai provosoitua madaltuu.


Asennoituminen toista kohtaan. Se voi johtua omista ennakkoasenteistani tai transferenssi-ilmiöstä eli siitä, että toisessa on joitakin piirteitä, jotka ovat samanlaisia kuin jossain aikaisemmin tapaamassani henkilössä. Ne voivat olla kielteisiä tai positiivisia. Tunnereaktioni siirtyvät aikaisemmin tuntemastani uuteen tuttavuuteen.


Oma tulkintani voi olla esteenä ymmärtämiselle. Olen tottunut ilmaisemaan itseäni tetyllä tavalla ja ehkä lähipiirissäni on samanlainen tapa kommunikoida. Toisesta ympäristöstä tuleva on tottunut ilmaisemaan itseään hyvin erilailla ja sen vuoksi teen tulkintoja, jotka voivat johtaa harhaan.


Kielellisen ja kulttuurillisen taustan erilaisuus tekee ymmärtämisen joskus haasteelliseksi. Varsinkin, jos kielitaito ei ole molemmilla samalla tasolla, voi käydä kuten alun esimerkissä. Pahoillani -sana muuttuu paholaiseksi. Myös alueellisia eroja on edelleen nyky-Suomessa. Jokunen vuosi sitten oli juttua porilaisuudesta. ”Suorasukainen porilaisuus on niin koukuttavaa, että sitä voi hyödyntää markkinoinnissa – porilainen epäkohteliaisuus on tanssiinkutsu". Viime aikoina on monelle tullut tutuksi YouTuben Porisuhdeneuvonta, jossa asiakasneuvoja Luukkone (Joonas Nordman) vastaa puheluihin omalla porilaisella tyylillään. Moni muukin osa Suomea omaa tietyt alueelliset erityispiirteensä. Savolaiset tunnetaan lupsakkaina, mutta samalla hieman epäluotettavina. ”Kun savolainen puhuu, vastuu on kuuntelijalla”.


No, joka tapauksessa tällaisten olettamusten tai ennakkokäsitysten vaarana on se, että teemme johtopäätöksiä tuntematta toista ihmistä, perustuen vain joko omiin mielikuviimme tai satunnaisiin, epäolennaisiin tietoihin. Sinänsä se on ymmärrettävää ja inhimillistä, koska niin me ihmiset teemme. Pyrimme jo ensikohtaaminen yhteydessä muodostamaan mielipiteitä toisista ja luokittelemaan heitä, koska se helpottaa toimintaamme. On paljon työläämpää jokaisen uuden ihmisen kohdalla lähteä liikkeelle aivan nollatasolta. Ja onhan meissä kaikissa eroavaisuuksien ohella paljon samoja, yhteneväisiä piirteitä. Toisaalta jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi juuri omana itsenään, ei osana jotakin tietyn tyyppistä ihmisryhmää tai erilaisten ominaisuuksien kasaumaa. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti