MITEN NUORISO VOI KOULUTERVEYSKYSELYN MUKAAN?

Tutkailin viime vuonna tehdyn kouluterveyskyselyn tuloksi verrattuna aikaisempiin. Kyselyssä kartoitetaan sitä, miten nuoret kokevat oman elämänsä.

Kysely tehdään peruskoulun 8-9-luokkalaisille, lukion 1-2 -luokkalaisille ja ammattioppilaitosten opiskelijoille. Poimin tästä laajasta kyselystä muutamia mielestäni kiinnostavia kohtia.

YSTÄVYYS.  Kuinka moni nuorista kokee, ettei hänellä ole yhtään ystävää? Tämän suhteen ei ole mitään merkittäviä muutoksia tapahtunut vuosien kuluessa. Noin joka kymmenes nuori kokee, ettei hänellä ole ystäviä.

TYYTYVÄISYYS ELÄMÄÄN.  Kuinka moni nuorista kokee olevansa erittäin tyytyväinen elämäänsä? Yläasteikäisten ja ammattikoululaisten kohdalla tyytyväisyys on koko Suomen keskiarvona noussut. Lukion osalta on tapahtunut pientä laskua. Helsingissä tulos on kaikkien kyselyyn osallistuneiden kohdalla laskusuuntainen.

ALKOHOLIN KÄYTTÖ. Kuten on yleisessä tiedossa, nuorten alkoholinkäyttö on laskenut jo pitkään. Jossakin tutkimuksessa tosin todettiin, että lasku olisi pysähtynyt. Koko Suomen mittakaavassa raittiiden osuus peruskoulun 8-9-luokkalaisista on noussut vuodesta 2006 viime vuoteen 40%:sta 65%:iin. Lukiolaisilla on sama suuntaus luvuin 21%- 40%. Myös ammattioppilaitoksissa opiskelevilla on edetty samalla lailla 15%-34%. Ja aivan verrannolliset ovat Helsingin luvut: 8-9-luokkalaiset 40%-70%, lukiolaiset 18%-37% ja ammattioppilaitoksissa olevat 14%-40%.

Myös niiden osuus, jotka juovat viikoittain, on selvästi laskenut kaikissa ryhmissä, sekä valtakunnallisella tasolla että myös Helsingin osalta.

KANNABIS. Niiden määrä, jotka kertovat kokeilleensa kannabista yhden kerran, on valtakunnallisella tasolla noussut jonkin verran lukiolaisten (7%-9%) ja huomattavasti 8-9-luokkalaisten (3%-6%) kohdalla. Ammattikoululaisten kohdalla luku on säilynyt samalla tasolla 10%:ssa.

Helsingissä ammattioppilaitoksissa opiskelevista 21% kertoo kokeilleensa kerran. Luku on pysynyt samana. Lukiolaisten (11%-17%) ja 8-9-luokkalaisten (5%-7,5%) osalta on tapahtunut kasvua.

KOHTALAINEN TAI VAIKEA AHDISTUNEISUUS. Tässä kysytään sitä, että oletko kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta kahden viime viikon aikana. Tulokset ovat nousseet kaikissa kohderyhmissä sekä valtakunnallisella tasolla että myös Helsingin osalta. Tätä on kyselty vasta vuodesta 2013 alkaen. Lukemat vaihtelevat välillä 5,1- 9,5%

KOKEE TERVEYDENTILANSA KESKINKERTAISEKSI TAI HUONOKSI.  Koetulla terveydellä tarkoitetaan vastaajan itse ilmaisemaa kokemusta omasta yleisestä terveydentilastaan. Vastaajan ilmaisema koettu terveydentila tiivistää kokemuksia terveyden eri puolista; fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta. Tätä on kyselty vuodesta 2006. Tässä on tapahtunut vastauksissa suurin muutos sekä koko Suomen tasolla että myös Helsingissä. Eniten kiinnitti huomiota helsinkiläisten tyttöjen tilanne. Ammattioppilaitosten kohdalla muutos on 22%:sta 42%:iin. Lukiolaisissa tytöissä 21%:sta 29%:iin ja 8-9-luokkalaissa 21%:sta 37%:iin.

Mitä näistä tuloksista sitten pitäisi ajatella? Helsingin ja muun Suomen tuloksissa ei ole pääasiassa ratkaisevia eroja. Ainoat erot liittyvät kannabiksen kokeiluun ja omaan terveydentilaan. Kannabiksen kokeilu on helsinkiläisillä ammattioppilaitosten ja lukioiden opiskelijoilla lähes tuplasti yleisempää kuin muualla. 

Omaa terveydentilaa koskevaa kysymyksen kohdalla varsinkin helsinkiläisten tyttöjen tilanne on selvästi muuttunut huonompaan päin. Samansuuntaista, toki lievempää huononemista on tapahtunut ahdistuneisuuden kohdalla. Mistä nämä muutokset kertovat ja mistä mahdollisesti johtuvat? 

Kysely on tehty korona-aikaan, joten sillä voi olla oma vaikutuksensa. Jo nyt tiedetään, että pandemia on lisännyt mielenterveyden ongelmia sekä aikuisväestön että nuorten kohdalla. Maailma on muuttunut nuorille monilta osin vaativammaksi opiskelun, työpaikan, tulevaisuuden ja myös ulkonäkövaatimusten suhteen. Isoja paineita kasautuu nuorten niskaan. Sosiaalinen media vielä korostaa näitä. Moni kokee riittämättömyyttä näiden paineiden edessä. 

Viime vuosina on tapahtunut nuorten esikuvien avautumista jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvistä kysymyksistä. Se on todennäköisesti laskenut rimaa ja antanut luvan myös nuorille ilmaista omia tuntemuksiaan elämän haasteiden keskellä. Toisaalta se on voinut aikaansaada tarpeen toimia idolinsa tavoin eli nimittämään huonoa oloaan pahemmaksi kuin mitä se todellisuudessa onkaan. Mene ja tiedä. Joka tapauksessa ikuisuuskysymykseltä tuntuva huoli nuorten mielenterveyspalveluiden tilasta ei tule ainakaan vähenemään tulevina vuosina. Valitettavasti.